

SUKUTUTKIMUS
Pyrrön sukua on tutkittu lähes 25 vuotta, esivanhemmistamme oli todella vähän tietoa, sukututkimus oikeastaan alkoi ihan alusta. Sukumme esi-isien tiedettiin asustaneen Laatokan Karjalalan Ruskealaa, Impilahdella Pitkääranta ja Kerisyrjää sekä Sortavalassa.
Sukuseuran perustamisen jälkeen 2010 omien asiakirjatutkimuksien jälkeen, vuoden 2015 jälkeen olemme käyttäneet ammattitaitoista sukututkijaa. Sukututkimustamme täydennettiin geneettisen DNA:n testien avulla. Vuosia kestäneen tutkinnan jälkeen saimme erittäin paljon uutta asiakirja ja-DNA- testien tuloksista lisätietoa sukumme esi-isistämme, vanhin esi-isä löytyi Pohjois-Pohanmaan Pyhäjoelta.
Sukupolvemme ulottuu 466 vuoden päähän ja on 14 sukupolven mittainen.
Olli (Olof) Niilonpoka Pyrrös, s.noin 1560 - 1565 Pyhäjoki, k. Piipsjärvi, Oulainen

Talon myöhempi historia tunnetaan paremmin 1600–1700-luvuilta, jolloin se esiintyy myös virallisissa asiakirjoissa. Lähteisiin perustuva talohistoria, yhdistettynä Pyrröjen varhaiseen isäntäketjuun. Piipsjärvi oli jo 1500-luvulla asuttu kylä, jossa oli muutama kantatalo. Rautio (myöh. Mikkola) on yksi näistä varhaisista taloista. Olof (Olli) Niilonpoika Pyrrö, s. n. 1560, asui talossa 1500-luvun lopulla. Talon nimi oli tuolloin Rautio. Pyrrön suku on siis talon vanhin tunnettu isäntäsuku. 1600 luku – Talon nimi muuttuu Mikkolaksi.
1600 luvun alussa talon isäntänä on Niilo Ollinpoika Pyrrö (Olofin poika). 1600 luvun puolivälissä isäntänä on Niilon poika Heikki Niilonpoika ja hänen jälkeensä Hemming Heikinpoika. Talo alkaa esiintyä nimellä Mikkola 1600 luvun lopulla. Tämä on tyypillistä, talon nimi vaihtuu uuden isännän tai suvun mukaan. Pyrröjen isäntälinja jatkuu talossa 1500 luvun lopulta 1600 luvun loppuun.Lähde: Piipsjärven kyläkirja (2009)
Pyhäjoen tilattomien huoneluettelo 1593

Laatokan Karjalan sukuhaara, Pekka Niilonpoika Pyrrö s.noin 1640 - 1645 Piipsjärvi, Oulainen

Piipsjärveltä - Laatokan karjalan Soanlahteen

Miksi Pekka Niilonpoika Pyrrö s.n. 1640–1645 päätti lähteä Oulaisten, Piipsjärven maisemista ja muuttaa ennen vuotta 1674 kauas Laatokan Karjalan Ruskealan Soanlahden kylään! Sekin jää arvailujen varaan, varmaa vastausta tähän tuskin on olemassa. Pyrrö ei ole ainoa samalta suunnalta Karjalaan tullut suku. 1650-luvulla ja sen jälkeen Karjalassa tyhjeni alueita nimenomaan ortodokseista väestöstä ja asutettiin luterilaisilla. Kun taas 1660- ja 1670-luvuilla Karjalassa ja erityisesti Käkisalmen läänissä oli vuosina 1656 1658 käydyn ruptuurisodan seurauksena autiotiloja, joille mitä todennäköisimmin pyrittiin valtiovallan toimesta houkuttelemaan asukkaita. Tiedotus autiosta otettavista tiloista toisessa, kaukaisessa läänissä on saatettu esim. kuuluttaa kirkossa, mistä idea muuttoon on saatu. Esimerkin voima on myös suuri yksi pioneerimuuttaja saattoi vetää perässään muita entisen kotiseutunsa asukkaita uusille konnuille. Matkaa tehtiin hevosilla kauppa- ja huoltoteitä pitkin esim. Pyhäjokivarresta Kajaani–Iisalmi–Kuopio–Liperi–Kitee–Ruskealan Soanlahdelle, muitakin vaihtoehtoja varmaan oli. Matkan varrella oli kestikievareita ja hollitupia, joissa oli mahdollisuus majoittua ja ruokailla sekä huoltaa hevoset. Siihen aikaan kestikievareita tuli olla tienvarsilla kahden peninkulman (noin 20 kilometrin) välein, ja ne muodostivat verkoston. Talvisin kestikievarien käyttämät tiet merkittiin havuilla, aikaa kului useita viikkoja ja matkaa kertyi Karjalaan n. 400–500 km.
PEKKA PYRRÖ s.n. 1640- 1645
Vuoden 1683 savuluettelo Ruskealan Soanlahdelta (Sofwalax) .Alimpana kolmen Piipposen jälkeen Pekka Pyrrö (Petter Pörrö).

Niilo Pekanpoika Pyrrö s.noin 1685 - 1690 Ruskeala, Soanlahti Koirinvaara

Vuosilta 1753 (verorevisiomaakirja) ja 1754 (väestöluettelo). Niilo Pyrrö on siirtynyt Soanlahdelta Kontioleppälahden kylään. Hän asuu Antti Jääskeläisen entistä taloa. Soanlahden kylällä sijainnut Niilo Pyrrön talo on sen sijaan päätynyt ortodoksisukuisella Osip Kauppiselle. Matti ja Pekka Pyrrön aiempaa taloa Soanlahden kylässä hallitsevat vuonna 1753 Matti Skinnari ja Trofim Fedorov
Niilo Pekanpoika Pyrrö, s.n. 1685-1690 Ruskeala, Soanlahden kylä.
Puoliso: Helena Juhontytär Pyrrö s. 1693 Ruskeala.
Lapset:
Pekka Pyrrö, s.n. 1713-1717 Ruskeala, Soanlahden kylä.
Juho Pyrrö, s. 1714 Ruskeala, Soanlahden kylä.
Katariina Pyrrö, s. 1719 Ruskeala.
Niilo Henric Pyrrö, s.n. 1724 Ruskeala.


Laatokan Karjalan Pyrrö


Laatokan Karjalan Pyrröjen isä- ja äitilinjaiset sukuhaarat vuodesta 1882 – 1899 ja 1902 – 1909
> 13 sukuhaaraa, 152 perhetaulua, 810 henkilöä
> taulunumerossa viitataan Pyrrön sukukirja 1560 - 2026 taulusääntöön


Pyrrön suvun sosiaalinen ja biologinen suku

Sukututkimuset toteuttanut, FM Ari Kolehmainen, Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet
Laatokan Karjalan Pyrröjen alkujuuret ja DNA-tutkimuksen tilanne.
Sukututkija FM Ari Kolehmaisen pdf- esitys 25.11.2025
